Kesän tullen ei ole ollut minkäänlaista mielenkiintoa istua koneen ääreen kirjoittamaan yhtään mitään, joten blogikin on saanut jäädä. Pikkuhiljaa alkaa vaan tulemaan sellainen ongelma etten kohta enää muista mitä kaikkea on tullut tehtyä jollen pikaisesti laita niitä johonkin muistiin. Tässä siis pikakelauksella viime aikaiset työt lapselle. Itsellekin on tullut tehtyä kaikennäköistä, pitäisi vaan saada valokuvia aikaiseksi...

Huppari syntyi samalla kaavalla josta on tullut jo kaksi aikaisemmin lähjaksi mennyttä hupparia. Tähän tuli perhosprintti ja nimi selkään. Vuori on Myllymuksujen etanabambutrikoota.

(huomaatteko miten innoissaan valokuvamalli on tehtävästään ?)

Vaippoja tuli yhdessä vaiheessa tehtailtua todella paljon ja ne onnistuivatkin aika hyvin. Vielä pitäisi vaan tilkitä saumat saumausteipillä, jotta olisivat täydellisiä. Myllymuksujen kuivaliinaneuloskin alkoi toimimaan kun pesi 90 asteessa.

Hatut ovat syntyneet todellisesta tarpeesta. Lierihattu oli ensimmäisen hellepäivän pikatikki, kun oli pakko saada lapselle jotain päähän. Kuvassa oleva oli ensimmäinen lajissaan, toteutettu Ottobren nettisivujen kaavalla ja H&M:n kankaasta. Kypärämyssyjä pikkuneiti käyttää aina mennessään  päikkäreille vaunuihin. Koska hän on varsinainen hikiniska, piti näitä tehdä useampia jotta voi välillä pestä. Kaava on oma.

Tarpeesta syntyi myös lyhythihaisia ja -lahkeisia kesäyöpukuja. Niitä kun ei liikaa kaupoista löydä. Kaava Ottobreltä. Myllymuksujen etanakuosia taas tässäkin (pakko koittaa kuluttaa vanhoja kankaita pois jotta saisi ostaa uusia, eikä ne ikinä lopu!).

 

Aika on ollut kovin kortilla viime aikoina ja lisäksi netti on tökkinyt. Pikaisena postauksena pari jo aikaa sitten valmistunutta tekelettä pikkuneidin vaatekaappiin.
T-paita on vanhasta bändipaidastani ja farkut on tehty vanhoista lempifarkuistani. Farkut on vuoritettu trikoolla, joten pitäisi olla lämpimät vähän koleammillakin kevätsäillä. Koko on 74 cm mutta ovat vielä ihan liian suuret tytölle. Kiva tehdä taas kierrätysjuttuja, vaatteilla on jo valmiiksi tunnearvoa =)

Taskumekko Nanson kankaasta valmistui ja itse asiassa onnistui melko hyvin. Mekko toteutettiin SK:n ohjeella ja on periaatteessa samanlainen kuin aikaisemmin tekemäni lapsen taskumekko. Tein kaavaan ainoastaan pari pientä muokkausta. Lyhensin helman tunikamittaiseksi ja laitoin myös etusaumaan kuminauharypytyksen. Kiva käyttövaate

Mummolassa toteutettava ikuisuusprojekti eli minikokoinen antiikkikauppa sai ensimmäiset lattialankkunsa tänään. Lisäksi ostin muutamia antiikkiliikkeen myyntiartikkeleita. Tein myös pöydän ja taulun kehykset. Hauskaa pientä näpertämistä.

Lattiamateriaali on Tiimarin bambu(tms.)tabletti, jonka olen purkanut ja leikannut kulmaleikkureilla. Hirvittävä homma mutta hauskannäköinen lopputulos. Pöytä on tehty balsasta eli ohuesta vanerista sekä puurimoista. Muut esineet ostettu. Seuraava projekti on laittaa huoneeseen tapetit.

Loppuun vielä moikkaus ulos lähtevältä 5,5 kuukautiselta pikkuneidiltä. Voi kunpa talvi loppuisi pian... (Lakki ja kaulahuivi eivät ole itse tehdyt vaikka mielelläni ottaisin kunnian itselleni.)

 

Paljon on tullut touhuttua saumurilla, pitäisi vain vielä löytää aikaa siihen että kirjoittaisi tekeleistä blogiin.

Unipussi valmistui. Eihän siitä kaunis tullut mutta ihan käyttökelpoinen. Koska tekemisen tarkoituksena oli säästää rahaa, en käynyt kangaskaupassa hakemassa uusia ihania matskuja, vaan koitin löytää kaapin pohjalta jotain käyttökelpoista.

Päällinen on vanhasta norsulakanasta, josta olen jo aiemmin maininnut. Väliin laitoin lämpövanua, jota olin aikoinaan ostanut koiran toppatakkia varten ;). Sisäpinta on Eurokankaan palalaarista fleeceä, pala on ostettu joskus jotain pehmolelua varten.

Tässä pussi ekassa sovituksessa.

Kaavan tein itse. Yläosa on potkareiden kaavasta ja varustettu perinteisillä napeilla. Ajattelin ensin, että pussin voi sujauttaa päälle yläkautta kuten potkarit. Kun olin saanut sisäpussin valmiiksi, tajusin kuitenkin että se ei tule onnistumaan, pussi on aivan liian paksu ja jäykkä. Ei muuta kuin sivu auki ja vetoketju vuoren ja päällisen väliin. Nyt toimii.

Lisäksi olen saanut valmiiksi toisen huppareista, joihin leikkasin kankaat jo ajat sitten. Vaaleansininen collegekangas on Kangastukun poistopala, lähes ilmainen (2 euroa tms..). Vuori on Eurokankaan palatrikoita. Aioin ensin tehdä näistä omalle muksulle hupparin mutta muutin mieleni ja tämä tuli tuttavaperheen pojalle. Pitkään mietin kuviointia ja päädyin aplikoimaan vuorikankaasta rintaan pojan nimen alkukirjaimen. Tähän olen jopa tyytyväinen.

Sitten hutiosastoon eli niihin mihin en ole ihan niin tyytyväinen. Olen aikaisemmin jättänyt kaikkein pahiten epäonnistuneet työt pois blogista, mutta päätin alkaa tekemään merkinnät niistäkin. Kun kerran teen tätä blogia itseäni varten jotta muistaisin mitä on tullut tehtyä, on ehkä tärkeä voida oppia jotain omista virheistään.

Ensinnäkin tein potkarit pikkuneidille. Olin aikaisemminkin tehnyt potkarit mutta en pitänyt SK:n kaavasta, jolla tein ne. Malli oli liian leveä ja muodoton. Siispä kaavoitin seuraavat itse Tutan peruspotkareiden mukaan. Ajatuksena oli painaa kangasväreillä hauskaa retrokukkaa. Painatukset onnistuivat ihan ok, mutta se malli... En tietty ottanut huomioon Tutan potkareiden materiaalia, joka oli tosi ohut ja joustava. Tein omani jäykästä, paksusta kankaasta. Eivät siis mahtuneet tytön päälle ollenkaan. Reunojen huolittelun tein nelinkertaisella resorikaitaleella. Siitä tuli huomattavasti siistimpi kuin kolminkertaisella, mutta todella paksu. Eli ei ihan mennyt putkeen, taitaa mappi öö kutsua näitä tekeleitä. Kuvassa potkareiden takaosa.

Koitin tehdä itselleni jumppatoppia palatrikoosta SK:n ohjeilla. Malli muistutti kietaisupaitaa. Ohjeissa oli pääntien ja edustan päälliskappaleen reunassa röyhelö, jonka päätin korvata kankaasta tehdyllä kaitaleella. Taas väärä ratkaisu. Kaitale alkoi lörpöttää ja näytti epäsiistiltä. Lisäksi kaula-aukko on hieman liian avara jumppatoppia ajatellen. No ehkä tätä voi käyttää joskus mökillä...

Ollessamme pikkuneidin kanssa kiertueella iskän työmatkan aikana, vietimme viikon nukketaloihin hömpähtäneen mummon luona. Ja pitihän sitä itsekin kokeilla. Mummolta jää sisustamatta pieni kauppa(?)rakennus, joten lupasin ottaa sen omaksi projektikseni.
 

Suunnitelmissa olisi tehdä pieni antiikkikauppa/kesäkahvila. Pitäähän sitä tietysti mummolassakin joku näpertelyharrastus olla kun ei tuo ompelukone ja saumuri oikein mahdu matkaan mukaan.
Aloitin sisustuksen kahvilatarjoiluista. Fimomassasta tuli tehtyä kakkuja, joiden halkaisija on 2 cm ja täytettyjä patonkeja.

Seuraavaan kirjoitukseen laitan kuvat juuri valmistuneesta unipussista sekä toivottavasti olen saanut valmiiksi jotain muutakin. Tekeillä on itselle mekko ja toppi, kaksi lasten hupparia, vaippoja, tyynyjä ja ruokalappuja. Lisäksi langat on tilattu tytön virkattuun huppariin.

Joissakin blogeissa on kuuluteltu jonkinlaista vieroitushoitoa käsityöihin höyrähtäneille. Ei tekisi pahaa täälläkään.