Paljon on tullut touhuttua saumurilla, pitäisi vain vielä löytää aikaa siihen että kirjoittaisi tekeleistä blogiin.

Unipussi valmistui. Eihän siitä kaunis tullut mutta ihan käyttökelpoinen. Koska tekemisen tarkoituksena oli säästää rahaa, en käynyt kangaskaupassa hakemassa uusia ihania matskuja, vaan koitin löytää kaapin pohjalta jotain käyttökelpoista.

Päällinen on vanhasta norsulakanasta, josta olen jo aiemmin maininnut. Väliin laitoin lämpövanua, jota olin aikoinaan ostanut koiran toppatakkia varten ;). Sisäpinta on Eurokankaan palalaarista fleeceä, pala on ostettu joskus jotain pehmolelua varten.

Tässä pussi ekassa sovituksessa.

Kaavan tein itse. Yläosa on potkareiden kaavasta ja varustettu perinteisillä napeilla. Ajattelin ensin, että pussin voi sujauttaa päälle yläkautta kuten potkarit. Kun olin saanut sisäpussin valmiiksi, tajusin kuitenkin että se ei tule onnistumaan, pussi on aivan liian paksu ja jäykkä. Ei muuta kuin sivu auki ja vetoketju vuoren ja päällisen väliin. Nyt toimii.

Lisäksi olen saanut valmiiksi toisen huppareista, joihin leikkasin kankaat jo ajat sitten. Vaaleansininen collegekangas on Kangastukun poistopala, lähes ilmainen (2 euroa tms..). Vuori on Eurokankaan palatrikoita. Aioin ensin tehdä näistä omalle muksulle hupparin mutta muutin mieleni ja tämä tuli tuttavaperheen pojalle. Pitkään mietin kuviointia ja päädyin aplikoimaan vuorikankaasta rintaan pojan nimen alkukirjaimen. Tähän olen jopa tyytyväinen.

Sitten hutiosastoon eli niihin mihin en ole ihan niin tyytyväinen. Olen aikaisemmin jättänyt kaikkein pahiten epäonnistuneet työt pois blogista, mutta päätin alkaa tekemään merkinnät niistäkin. Kun kerran teen tätä blogia itseäni varten jotta muistaisin mitä on tullut tehtyä, on ehkä tärkeä voida oppia jotain omista virheistään.

Ensinnäkin tein potkarit pikkuneidille. Olin aikaisemminkin tehnyt potkarit mutta en pitänyt SK:n kaavasta, jolla tein ne. Malli oli liian leveä ja muodoton. Siispä kaavoitin seuraavat itse Tutan peruspotkareiden mukaan. Ajatuksena oli painaa kangasväreillä hauskaa retrokukkaa. Painatukset onnistuivat ihan ok, mutta se malli... En tietty ottanut huomioon Tutan potkareiden materiaalia, joka oli tosi ohut ja joustava. Tein omani jäykästä, paksusta kankaasta. Eivät siis mahtuneet tytön päälle ollenkaan. Reunojen huolittelun tein nelinkertaisella resorikaitaleella. Siitä tuli huomattavasti siistimpi kuin kolminkertaisella, mutta todella paksu. Eli ei ihan mennyt putkeen, taitaa mappi öö kutsua näitä tekeleitä. Kuvassa potkareiden takaosa.

Koitin tehdä itselleni jumppatoppia palatrikoosta SK:n ohjeilla. Malli muistutti kietaisupaitaa. Ohjeissa oli pääntien ja edustan päälliskappaleen reunassa röyhelö, jonka päätin korvata kankaasta tehdyllä kaitaleella. Taas väärä ratkaisu. Kaitale alkoi lörpöttää ja näytti epäsiistiltä. Lisäksi kaula-aukko on hieman liian avara jumppatoppia ajatellen. No ehkä tätä voi käyttää joskus mökillä...